keskiviikko 18. joulukuuta 2019

Leikkausaika lähestyy

Tämän vaivani kanssa voisi elää pitempään ilman toimenpiteitä, jos puuhastelisin vain kotona. Olen ajatellut, miten moni samassa tilanteessa tottuu ja jää vain elämään vaivansa kanssa ja antaa periksi ajatukselle, että olenhan jo niin vanha. Kotona ollessa pystyn tekemään pieniä kotitaloushommia, mutta siivoukset ei oiken innosta. Mutta jospa ennen joulua vielä innostun kokeilemaan. Täytyy välillä istua levähtämään.

 Minun postilaatikko on melkein puolen kilometrin päässä ja siellä on ollut ihan mukava käydä. Nyt joudun pysähtymään monta kertaa mennen ja tullen.Olen yrittänyt liikkua, jotta yleiskuntoni ei romahtaisi.Hyvä yleiskunto edistää leikkaushaavan paranemista. Näistä leikkauksista on monenlaisia juttuja liikkeellä. Olen kuitenkin toiveikas onnistumisen kannalta, kun lääkäri totesi ensimmäisellä käynnillä, etttä olin hyvin säilynyt.

Leikkauksen valmisteluuni sain ison nipun materiaalia, eli toimintaohjeita.Aukaistuani kirjeen olin aivan kuin puulla päähän lyöty, että miten selviän tästä kaikesta.Onneksi ymmärsin hakea neuvoja. Kävin varmistamassa ohjelman terveyskeskuksen hoitajan kanssa.Nyt ovat asiat selvillä oiken listan kanssa ja saan elää jouluni rauhassa.

perjantai 13. joulukuuta 2019

Nyt se on totta, se avoleikkaus

Olen käynyt läpi monenlaiset sydäntutkimukset.Lääkärien päätös on avoleikkaus. Stä ennen on monenlaista valmistautumista.Sain paksun kirjekuoren ohjeineen. Ajatukset menivät melkeinpä sekaisin siitä, miten selviän niistä ohjeista.Päivää ennen leikkausta on käynti sairaalassa, jossa valmennusta ja kokeita.Yöksi kotiin.Sairaalassa ei voi yöpyä.Siinäpä riitti pähkäilyä yölle ja päivälle, miten kaikki järjestyy.
Juttu sai helpotusta, kun menin omaan terveyskeskukseen vastaanottajan juttusilla.Nyt minulle on luvattu selvittää tämä paksu kirje, joka ihan säikäytti. Saan ajaa kelan taksilla mennen ja tullen ja seuraavana aamuna meno puoliseitsemäksi.

torstai 5. syyskuuta 2019

Meinaapa vähän pelottaa

Nyt se on edessä, jota olen aina ajatellut kielteisesti. Pitää nöyrtyä toden edessä. Kuntoni huononi tämän kesän aikana huomattavasti ja tilauksessa on avosydänleikkaus. Muuta vaihtoehtoa ei ole, jos haluan vielä olla hengissä ja terveenä. Tyypilliset läppävian oireet alkoivat vaivata toden teolla. Pienikin kävelylenkki hengästyttää. Tämä tulee rasituksessa. jota haluan karttaa.

Pallolaajennuksesta on jo pitkä aika. Niitä oireita ei tietääkseni ole. Mutta varjoainekuvauksessa luulisin sen selviävän.

Olen yrittänyt totutella ajatukseen operoinnista, että tehdäänhän niitä paljon ja että kait minäkin selviän siitä.
Ystävien tuki auttaa sopeutumaan tilanteeseen. Vai auttaako?

maanantai 14. toukokuuta 2018

Marevanlääkityksen kanssa taiteilua

Olen käyttänyt pitemmän aikaa olivi-rypsiöljyä leivontaan ja ruuan laittoon. Marevan tulosten kanssa on mennyt aika hyvin. Joitakin poikkeuksiakin on välillä. Vaihdoin välillä auringonkukkaöljyyn ja seuraava marevankoe oli yläkantissa. Tarkistin tilanteen netistä ja syy löytyi. Auringonkukka öljy sisältää paljon vähemmän k-vitamiinia. Palasin takaisin olivi-rypsiöljyyn, ettei tarvitse marevan annosta vähentää ja hypätä useasti kokeissa, kunnes tulos on oikeissa lukemissa.

Näin kesäaikaan on vihreää jokapaikassa. Entisenä villivihannesten käyttäjänä olen joutunut sitä harrastusta karsimaan. Ohimennen vain maistelen niitä vähän, niinkuin sipulin vartta.

Päästiin kesään

Todella päästiin. Tällä iällä kerkiää miettiä tulevaa, onko sitä vai ei? Kesää on odotettu todella ja sitten kun se tulee, niin ei ole hyvä sekään. Auringon paiste on liikaa, eikä ulkona voi olla kovinkaan pitkää aikaa.Mutta eihän aivan näinkään ole. Olen päässyt käymään järvessä heti jäiden sulattua. Ensin vain yhden kerran ennen saunaa, mutta toisella kerralla jo saunan jälkeen. Sydänvikaiselta on kielletty avantouinti, mutta pitää vähän testata pikaisella käynnillä. Hyvin on kokeilut menneet, ainakin tähän asti.En ole tarvinnut nitroja vielä, mutta edelleen kannan niitä mukanani, samoin puhelinta.Nykyään pystyn menemään vähemmillä varustuksilla mökille, ettei tarvi kaikkia sairaskertomuksia ja reseptejä  kuljettaa mukana, Onhan ne jo kaikilla lääkäriasemilla nähtävissä, jos apua joutuis hakemaan.Yhden kerran kymmenen vuoden aikana olen joutunut soittamaan 112 kun tuli kova nenäverenvuoto. Tilanne hoidettiin paikanpäällä, eikä tarvinnut lähteä minnekkään.

Kaiken kaikkiaan minulla on mennyt hyvin. Tuntuu siltä, että nyt vasta olen päässyt itseni kanssa tasapainoon. Mutta kyllä se pallolaajennut otti koville. Päällä ja muistissa työaikaiset paineet ja ressit ja sitten vielä sepelvaltimotauti.Niin se näyttää olevan, että ihminen viimein hyväksyy sen, mutta pakkohan se on. Kuoleman pelko oli silloin siin valtava, koska en luottanut lääkäreihin ja niiden mielipiteisiin. Tämän reilun 10 vuoden aikana on tapahtunut monenlaisia asioita lähellä ja itsellä ja niin se elämä jatkuu, niin kauan kuin.......  

torstai 15. maaliskuuta 2018

Marevanlääkityksen seuranta

Minulla on eteisvärinä ollut jo useamman vuoden ajan. Elämä sen ympärillä vaatii sääntöjä, jotka olen hallinnut aika hyvin. Täytyy tunnustaa, että välillä tulee poikkeuksia inr-arvojen suhteen. Ruuanlaitossa käytän olivi-rypsiöljyn sekoitusta, Sitä myöskin leivonnassa. Sattuipa välillä sellainen moka, kun vähensin sen käyttöä, niin inr-arvo meni yli 3. Raja-arvo on 2-3. Toisen kerran paistoin perunoita kahtena päivänä peräkkäin ja silloin tuli sama juttu. Aikani mietittyäni asia selvisi, miten paljon kyseinen ruokaöljy sisälsi k-vitamiinia. Netistä löytyy paljon hyvää tietoa. Marevanlääkityksen- ja syömisen kanssa joutuu olemaan tarkkana, jos meinaa olla tässä kunnossa mahdollisimman pitkään.

Siis jos lopetan olivi-rypsiöljyn käytön kokonaan, niin marevanin viikkoannosta saisi vähentää. Mutta sekin toisi taas aluksi enemmän laprakäyntejä. Se käyttämäni öljy sisältää omeca3, jota monet suosittelevat.

torstai 18. tammikuuta 2018

Pallolaalennuksesta aikaa jo yli12 vuotta

Pallolaajennuksen jälkeen on kulunut aikaa kaksitoista vuotta, Sen jälkeen oli kyllä toivoton olotila. En luottanut siihen, että elämä vois jatkua näinkin kauan. Olen vielä hengissä. Käyn kerran vuodessa sydänultrassa ja peruskokeissa. Muutoksia tulee vähitellen, mutta olen mukavasti pärjännyt ilman ambulanssia. Eteisvärinä on jätetty päälle ja käyn kontrollissa säännöllisesti. Olen aika hyvin saanut inr pysymään raja-arvossa 2-3. Toisinaan tulee väkisinkin heittoja.

 Olen käyttänyt ruoan laitossa olivi-rypsiöljyä.Kerran satuin paistamaan perunoita vähän reilummassa rasvassa parina päivänä peräkkäin ja edessä oli inr-seuranta. Se vaikutti inr-n laskuun. Löysin netistä syyn öljyn suuresta k-vitamiinimäärästä. Nyt olen vaihtanut paistamiset auringonkukkaöljyyn. Kahvileipätaikinaan voin käyttää sitä olivi-rypsiöljyä. Pullaa ei tule syötyä niin reilusti.

Tulin justiin lenkiltä .Pyrin menemään ulos päivittäin. Pari kertaa viikossa liikun n. 2 km ja toisinaan vähemmän. Liikkeelle lähtemisen ei aina tunnu mieluiselta, mutta kun lähtee, niin kyllä siellä piristyy. Yritän muistaa venytellä jalkoja lenkin jälkeen. Välillä tuntuu tarpeelliselta pysähtyä hetkeksi. Silloin pyörittelen käsiä. Lenkin jälkeen olo tuntuu mukavalta.Olen kantanut nitropurkkia mukanani nämät 12 vuotta kaiken varalta. En ole niitä tarvinnut, kuin alussa pallolaajennuksen jälkeen. Jotakin piti ottaa moneen huonoon oloon. Huonoja tuntemuksia riitti pitkään. Verenpaine heitteli laidasta laitaan ja eteisvärinä kiusasi pahasti.Viimein nekin oireet saatiin rauhoitettua, mutta oli niitä enemmän, kuin tarpeeksi.