Nyt tänään sanon, että mun pitäisi olla onnellinen. Olen palautunut mukavasti tammikuun 2020 leikkauksesta. Nyt pystyn kävelemään ulkoillen. Mulla on puhelimessa askelmittari. Olen pyrkinyt 4000 askeleeseen päivässä. Luin äsken netissä suosituksen ikäihmisille. Se oli juuri se määrä. Olen saanut muutaman kerran laskuriin n. 6000 askelta. Silloin lopputarkastuksessa lääkäri antoi toivoa, miten sydämeni pitäis kestää vielä 20 vuotta. Sen voiman tiedostaminen antaa intoa elämään. Taas odotellaan kevättä ja kesää. Aika vaan on vierähtänyt. Olen seurannut koronalukuja ja yrittänyt ottaa kaikki varotoimet käyttöön. Päivittäin lenkkeillessä tykkään katsella kuvaus kohteita ja kuvata. Puhelimella kuvatessa ei tarvitse laskea filmin hintaa. Kaikki kuvat menee pilvipalveluun.
