Nyt se on edessä, jota olen aina ajatellut kielteisesti. Pitää nöyrtyä toden edessä. Kuntoni huononi tämän kesän aikana huomattavasti ja tilauksessa on avosydänleikkaus. Muuta vaihtoehtoa ei ole, jos haluan vielä olla hengissä ja terveenä. Tyypilliset läppävian oireet alkoivat vaivata toden teolla. Pienikin kävelylenkki hengästyttää. Tämä tulee rasituksessa. jota haluan karttaa.
Pallolaajennuksesta on jo pitkä aika. Niitä oireita ei tietääkseni ole. Mutta varjoainekuvauksessa luulisin sen selviävän.
Olen yrittänyt totutella ajatukseen operoinnista, että tehdäänhän niitä paljon ja että kait minäkin selviän siitä.
Ystävien tuki auttaa sopeutumaan tilanteeseen. Vai auttaako?
Pallolaajennuksesta on jo pitkä aika. Niitä oireita ei tietääkseni ole. Mutta varjoainekuvauksessa luulisin sen selviävän.
Olen yrittänyt totutella ajatukseen operoinnista, että tehdäänhän niitä paljon ja että kait minäkin selviän siitä.
Ystävien tuki auttaa sopeutumaan tilanteeseen. Vai auttaako?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti