Kaikkea voi sattua

Olen sairastanut neljä vikkoa toista jalkaani. Kompastuin polven varaan. Muualla ei tuntunut särkyä. Parissa päivässä jalka meni laajasti mustelmalle ja pääsin lääkäriin. Lääkäri osasi lohduttaa, että kyllä se paranee. Mikään ei näytä murtumisen merkkejä. Viikon päästä kävin varmuuden vuoksi vielä vastaanotolla ja sama diaknoosi. Yritin luottaa lääkäriin, vaikka lähimmät ystävät olisivat kuvauttaneet. Nyt mustelmat ovat vähentyneet ja parantuminen on edistynyt. Tosi pitkään näyttää kestävän. Mutta ei tällä jalalla viitsi tanssimaan mennä. Nyt pitää katsella enemmän eteensä, mihin askeltaan laittaa. Onneksi ei käynyt pahemmin.

Elämä on jatkunut

Päivä kerrallaan eletään.Viimekertaisen sydänultrakuvauksen aikaan sain lisää lääkettä, nimittäin nesteen poistolääkkeen. Itse  vähän epäilin, mutta aloitin lääkärin ohjeen mukaan. Nyt olen huomannut, että todella tarvitsin sitä. Kuntoni tuntuu nyt paremmalta.Jotain piristävää siinä oli sekä fyysisesti että muuten. Kyllä lääkärit osaavat.

Sydämen ultrakuvaus

Nyt se on tehty, nimittäin sydämen ultrakuvaus. Jotain oli erilaista, verrattuna vuoden takaiseen, koska sain uuden pillerin nesteen poistoon. Lämpimällä säällä saan jättää sen pillerin väliin. Nestettä poistuu silloin luonnostaan tarpeeksi. Näin se lääkäri sanoi.Melko hyvin olen jaksanut näillä + 20 asteen kesäilmoilla. En tykkää hellesäästä ollenkaan. Silloin on parasta pysyä sisätiloissa.

Vuodet vierivät ja ikääkin karttuu

Ikää on kohta liikaa, mutta eihän kukaan halua ajan pysähtyvän. Täytyy olla tyytyväinen tähän terveyteen ja että ollaan hengissä. Pitkän ajan jälkeen olen tuntenut elämäniloa enemmän, Painon pudotus pitkällä ajalla on onnistunut. Sydäntäni seurataan ultralla kerran vuodessa. Jotakin häikkää siellä on. Lääkkeitä olen pyrkinyt ottamaan ajallaan ja liikuntaakin on ollut. Olen huolehtinut terveystarkastuksesta kokeineen vuosittain. Eteisvärinä on päällä ja sen kanssa olen oppinut elämään. Joskus se antaa merkkejä olemassaolostaan. Silloin on aika levätä. Marevanhoidon seurantaa olen säädellyt ja jopa onnistunut siinä.Mutta miten on tulevaisuudessa, jos terveyspalvelut vähenevät.

Marja-aroniaa

Marja-aroniajuttu näyttää olevan suosituin tässä blogissa. Monet ihmiset joutuvat säätelemään ruokailutottumuksiansa marevan hoidon aikana. Jos sitä on määrätty, niin pitää opetella kaikki, jotta K-vitamiinia ei tulisi liikaa elimistöön. Pääsin itse maistelemaan marja-aronian marjoja ja heti heräsi kysymys sen K-vitamiinipitoisuudesta. Olen käyttänyt marja-aroniaa jonkin verran muiden marjojen lisänä.

 Karpaloita ei ole hyvä syödä.Joskus tulee niitä muutamia maisteltua  suolla. Punainen väri on houkuttelee maistamaan. Karpalo nostaa lukemaa ( 2-3 ) ylöspäin ja silloin terveyshenkilö puuttuu asiaan. Se tietää laprakäyntiä useimmin.Sama vaikutus on kreipillä ja kreippilonkerolla ja alkoholilla.

Kerran yksi vanhempi mies esitti, jos ottaa alkoholia, hän jättää marevanin pois siltä päivältä. En ole sitä asiaa kokeillut.

Marja-aroniaa

Marja-aronian K-vitamiinipitoisuus

Sain marja-aronian marjoja ja hain netistä tietoa, että voinko niitä käyttää, koska minulla on

 marevan lääkitys. Netistä googlettamana sain aivan hurjan luvun, eli 1.5 mg 100 grammaa 

marjoja.Sen tiedon mukaan minun olisi pitänyt hävittää kaikki marja-aronian marjat 

pois.Sitten löysin sydänliiton FB-sivun ja laitoin kyselyn, johon sain vastauksen heti samana 

päivänä. Vastaus on alempana.

 Marja-aroniasta ei löydy tietoa suomalaisesta ravintotietokannasta.

Sen sijaan Ruotsalaisten tietokannasta löytyy. Aronian K-vitamiinipitoisuudeksi mainitaan 

22 mikrogrammaa/100 grammaa eli hieman vähemmän kuin mustaherukassa. Määrä ei ole

 käytännössä suuri. Kuitenkin Marevan-potilaalle suositellaan marjojen käyttömääräksi 

enintään 2 dl päivässä. Tähän lasketaan myös marjoista tehdyt täysmehut. Marjoissa voi

 siis olla muitakin yhdisteitä, jotka vaikuttava lääkkeiden hajoamiseen ja käsittelyyn 

elimistössä. INR-arvoja kannattaa seurata, jos ruokavalio poikkeaa normaalista.